Vähän tuoreempaa materiaalia

Ja nyt sitten vähän tuoreempia kuulumisia. Helmi-maaliskuu on nyt ollut jostain syystä hyvin... hmm, suomalaistäyteinen. Portsmouthin suomalaisten kanssa ollaan käyty katsomassa jalkapalloa, juhlittu synttäreitä, palattu 70-luvulle ja tällä hetkellä olen talo-/kissa-/koiravahtina yksillä, jotka ovat Suomessa lomalla. Täällä ollessa alkaa tuntua, että yksinasuminen vois oikeesti sopia mulle, alan ymmärtää, miksi suomalaiset opiskelijat eivät harrasta tällaista kimppa-asumista kuin mitä täällä tehdään. Täällä olisi aika radikaalia mennä asumaan ihan yksin.

Asumisesta puheen ollen onnistuin hankkimaan itselleni kämpän ensi vuodeksi. Käytännössä se on ihan tämän vuoden talon lähellä, eli edelleen Southseassa. Suurin osa yliopistokavereista tahtoi löytää talon mahdollisimman läheltä yliopistoa. Minä puolestani oikeastaan tykkään asua täällä vähän kauempana ja Southseassa on mukavaa :) Lisäksi se talo on huomattavan paljon halvempi kuin tämän vuoden talo, mikä on tietenkin aivan mahtavaa. Mä en voi ymmärtää, mitä me viime vuonna ajateltiin ton talon ottamisella... Valoja päälle.

Kouluhommat alkaa tavallaan olla hyvällä mallilla. Ennen pääsiäislomaa ei ole enää kuin huomisaamun esitelmän pito ja yksi pienempi esitelmä ensi viikolla. En kyllä silti voi olla jo stressaamatta pääsiäisen jälkeistä työmäärää. Päättötyöstä pitäisi saada jonkinlainen proposal tehtyä (APUVA! Vastahan mä aloitin yliopiston! Ei vielä voi olla kandin vuoro!), iso tutkielma yhdestä laista, koe, historian essee, EU-essee, ja kolme esitelmää. Et hyvää pääsiäistä vaan mulle :)

Mitäs muuta. Niin, enää reilu viikko ja Heidi tulee tänne viideksi päiväksi! Juhlitaan vähän mun synttäreitä ja rentoudutaan, sitten lento Suomeen ja muutama viikko Suomessa. :) Tää vuosi on taas mennyt niin nopeasti!

Ja nyt on jo shortsikelit!

Maailman epäsäännöllisin postaaja

Okei... Myönnetään olen maailman epäsäännöllisin bloggaaja, joskus tulee kirjoiteltua useampiakin viestejä ja sitten menee helposti kuukausia eikä mitään. Olisi ehkä pitänyt havahtua kirjoittamaan jotakin siinä vaiheessa kun kummisetäkin jo huomauttaa joulun aikaan, ettei ole pitkään aikaan tullut sitten kirjoiteltua mitään. No mutta, ehkä se on ymmärretää; hämäläisenä mulla kesti sitten vielä maaliskuun puoliväliin ennen kuin vaivauduin kirjoittamaan.

Sovitaanko, että nyt onkin oikeesti helmikuu? Olin nimittäin suunnitellut erityisen itkuvirsikirjoituksen siitä, kuinka hemmetin kylmä täällä oli.

Ihan oikeasti, en kyllä kerrankin voinut kauheesti nauraa briteille siitä, etteivät kestä kylmyyttä ollenkaan, kun itsekin olin aivan jäässä. Ehkä se liittyi siihen, että Suomessa ja viime vuonna täälläkin kun asuin asuntolassa, lämmitys toimi ja sitä voi jopa käyttää. Nykyisin tunne kamalaa syyllisyyttä jos laitan lämmityksen päälle, sillä se tietenkin maksetaan sitten myöhemmin kämppisten kanssa. Ongelmmalliseksi tämän tekee etenkin se, että mun huone on alakerrassa ja ikkunat antaa pohjoiseen, lisäksi vieressä on isot olohuone ja keittiö jotka vielä oikein hohkaa kylmyyttä. Muutaman kerran kun käväisin niiden kämppisten huoneissa, joiden ikkunat edes antaa etelään, niin tuntui kun olisi mennyt tropiikkiin jos aurinko sattui paistamaan. Mun ikkunoista ei näe koskaan auringon valoa! Monena päivänä olen hyvin selvinnyt myöhälle iltapäivään ennen kuin olen käynyt huoneeni ulkopuolella ja todennut että jaahah, tänään olisikin ollut ihan kaunis ilma vaikka mennä ulos :D

Tässä muutama kuva niiltä kylmiltä päiviltä:

Improvisoitu eristys!