keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Ouch

Mun jalat tekee kuolemaa. Ei sillä, et toi matka, minkä joudun käveleen edestakaisin päivittäin nyt olis niin pitkä, mut vois tietty olla helpompaa jos olis kunnon kengät. Yksissä ei oo käytännössä ollenkaan pohjaa, tai ei se ainakaan paljon milliä paksumpi ole, joten jalkapohjat huutaa hallelujaa. Toisissa on ehkä vähän enemmän pohjaa, mutta ne on uudet ja painaa joka paikasta, joten en voi käyttää niitä joka päivä, täytyy antaa rakkojen välillä parantua :D Enkä varmaan hommaa mitään kunnon kävelykenkiä, joissa olis kunnon pohja, ei ne oo kivan näköset. Ennemmin tuhoon sit jalkani :D Fiksua, oi kyllä.

Kaikki alkaa olla kondiksessa täällä päässä. Ostin tulostimen(on siinä kopiokone ja skannerikin samassa) ja sain sen jopa asennettua! Whoop! Ostin myös peilin ja tilasin ebaysta pöytälampun, jota tosin ei ole vielä näkynyt. Ja pesin ekan koneellisen pyykkiä! Ei ne ainakaan kutistuneilta näytä, vaikka uskalsin jopa laittaa ne ihan siihen 40c toisin kuin kämppikseni, jotka pesee pyykkiä 30 asteessa... Onko se ihan normaalia? Mä kun oon aina luullut, et kun kerran niissä vaatteissa lukee, et ne voi pestä 40 asteessa, niin silloin ne pestään siinä. 30 astettahan ei oo ees ruuminlämpö...

Enää oikeestaan yksi luento tältä viikolta käymättä, tosin seminaareja onkin sitten sitä enemmän. Tekemistä tulee kyllä riittään. Kamalasti kaikkia esitelmiä, projekteja, portfolioita ja ihan normi esseitäkin taisi olla muutama joukossa. Mutta jos nyt olen yhtään onnistunut pitämään itseäni kartalla niin vain yksi koe! Ja siihenkin saa tietää kysymykset kaksi viikkoa etukäteen!

Tänään kävin vapaaehtoisella luennolla, jonka aiheena oli EU ja kansainvälisissä elimissä työskentely. Vitsi oli mielenkiintoista! Eikä yhtään harmittanut, kun Euroopan komissiossa 5kk harjoittelussa ollut tyyppi sanoi, että eniten niitä tuntuu hakuvaiheessa kiinnostavan kielitaito. :)

Maanantaina olin grillailemassa Batesonin poikien ja Tonin kanssa. Muisteltiin viime vuotta, kamalaa kun tavallaan on ikävä sinne vankilaa erehdyttävästi muistuttaneeseen hirvitykseen. Ainakin siellä kaikki oli lähellä, ja se oli niin pieni ja turvallinen (tai no ei ehkä turvallinen siinä mielessä, että kuka vaan olis koska vaan voinut murtautua sisään ja etuoven lasi potkittiin sisään ainakin kaksi kertaa...) 

Kuvia en oo vieläkään saanut aikaiseksi siirtää koneelle, joten niitä saa odotella...

2 kommenttia:

  1. Moi! Kiva, säkin pidät blogii täälä! Täytyykin myös lueskella ku kerkee. :) Musta on vaan kiva et juttelet näistä asioista kun tiedät! :)) Ja apua, mä luulin et tää on vaan tää freshers' week tämmöstä, ite käyny vaan tiistaina ulkona, nää edelleen vaan huutaa illalla ja bilettää täysillä. Nyt on kyl aika hiljasta ja kello on sentäs jo kaheksa! :)

    VastaaPoista
  2. :DDD Joo, onhan mulla tää. Lueskelin tosin yks päivä juur noita vanhempia postauksia.. Ei helvetti :DD
    Kyl se nyt sentään pikkasen siitä helpottaa freshers' weekin jälkeen, mut tota, kyl se eka vuosi tuntuu menevän aika lujaa. Syy on se, et ainakin suurimalla osalla aloista, ekaa vuotta ei vielä katota ollenkaan päättöarvosanaan: eli käytännössä ihan sama mitä teet ekan vuoden, kunhan pääset läpi... Mut riippuu tietty ihmisistä, mä jaksoin tota biletystä marraskuun puoliväliin ehkä, sit sanoin, et nyt mä opiskelen, ja keväällä enää menin lähinnä jos oli erityisesti semmonen olo et nyt baanalle, tai jos oli jonkun synttärit tms... Mut kyl nyt alkuun kannattaa nauttia, oppii tunteen porukkaakin helpoiten tuopin ääressä :)

    VastaaPoista