Viimeistä viedään

No niin, enää pari päivää jäljellä. Kauheen haikea mieli lähtee kolmeks kuukaudeks pois varsinkin kun viimeinen viikko on ainakin ollut aivan mahtava. On tullut oltua biitsillä, grillattua commonilla, istuttua pubissa jos toisessa, biletettyä kämppisten kanssa ja toki myös pakkailtua ja siivoiltua.

Toi rannalla olo oli kyllä ehkä hieman petollista. Nyt on nimittäin osa kädestäja koko selkä ihan palaneet :( Sattuu! Torstain jälkeen ajattelin, et nyt oon palanut, mutta se punoitus kyllä vielä laski hyvin, mutta eilisen jäljiltä on nyt kyllä selkä ihan mielettömän kipeä. Vaikka pitäisi nyt nauttia tästä säästä, niin ei tullut kyllä tänään mieleenkään lähtee mihinkään aurinkoon.

Uudet kengät!

Kun menin rannalle meri oli tuolla....

...sitten makoilin hetken kirjaa lukien ja meri olikin tossa! Onneks en menny lähemmäs makoileen olis saattanut nousuvesi yllättää :)

Niin ihanan lämmintä on kyllä ollut nyt, että ei oikein innosta noi ennusteet, joita lukee Suomeen. :( Vaikka viilenee täälläkin hieman loppuviikosta, mutta se viileneminen näytti laskevan lämpötilat siihen, mitä Suomessa on nyt ollut kaiketi tänä viikonloppuna eli noin 20c.

Huomenillalla olisi tarkoitus mennä juomaan cocktaileja Karoliinan kanssa ja tiistaina pitäisi päästä aamulla aikaisin ylös ja matkustaa Farehamiin Annin kouluun kihartaan ripsiä :) Tiistai-iltana pitää sitten vielä muuttaa tavarat Virvalle ja Ekille ja miettiä, millä meinaan tarjeta sen vikan yön ilman mun peittoja ynnä muita, onneks tuli tää lämpöaalto, muuten varmaan jäätyisin tänne kun tää huone ei näin helteelläkään ole mitenkään erityisen lämmin... Keskiviikkona sitten pitäisi ottaa yhden maissa bussi kohti Heathrowta ja puoli kahdentoista aikaan yöllä pitäisi olla Helsingissä.

Uskomatonta, että kuinka paljon tää talo ja muun muassa keittiöstä löytyneet toukat ja hiiret on ällöttäneet ja oon vaan halunnut muuttaa pois, mutta nyt kun se alkaa olla lähellä, niin ei tavallaan haluis lähteä! Käsittämätöntä, etten tule tänne takaisin syksyllä, vaikka ei se mun uusi kämppä tästä kaukana ole.

PS. Muuten niin iloiseen viikkoon mahtui kyllä mulle ah, jo niin tuttu tapaus: taisin rikkoa mun kameran... Johan mä sen joululahjaks sainkin, että oli aikakin jo. -.- No oletan, että se menee vielä takuuseen niin, eipä tässä kai hätää. Harmittaa vaan kun en (taaskaan) mielestäni tehnyt sille mitään, se vaan jumittui :(