perjantai 6. joulukuuta 2013

96 years

Aloin eilen miettimaan, etta miten mun on tullut vietettya mun viimeiset kolme ulkosuomalaista itsenaisyyspaivaani. Jotenkin itsenaisyyspaiva sai aivan erilaisen merkityksen ulkomaille muuton yhteydessa. Linnanjuhlat, jotka normaalisti olivat suorastaan automaatio, ovat muodostuneet mulle suoranaiseksi obsessioksi ja YLE Areenan on turha koskaan kuvitella lopettavansa niiden suorana nayttamista ulkomaille. Ylipaataan koko paivasta on tullut huomattavasti tarkeampi taalla ollessa.




2010. 
Mun ensimmainen vuoteni Englannissa. Muistan, etta ensimmaisena opiskeluvuotenani mulla oli melko hankala marraskuu. Jotenkin ikava alkoi parin kuukauden jalkeen painaa kovemmin ja kaikki teinidraamat asuntolassa painoivat paalle. Joulukuussa kuitenkin piristyin. Tiesin, etta kotiin paasyyn oli vain vahan aikaa ja etta siten paasisin hetkeksi hengahtamaan kaikesta siita draamasta. Itsenaisyyspaivan aikaan mulla ei viela tietenkaan ollut mitaan tietoa lumikaaoksesta tai perutusta lennosta, joten juhlin ilolla itsenaisyyspaivaa... yksin huoneessani katsellen linnanjuhlia. Kavaisin lukemassa blogikirjoitustani noilta ajoilta (voi nolous) ja nakojaan mua on silloin lahinna harmittanut se, etta Tarja oli mennyt jattamaan Tonava kaunoisen ohjelmistosta! Edelleen harmittaa, onhan se mun lemppari klassinen biisi!




2011.
Toinen vuosi Englannissa, Olin juuri kuukautta ennen saanut ekaa kertaa vieraikseni kotoa aidin, siskoni ja veljeni. Hieman tuon jalkeen mulle selvisi ekaa kertaa, etta taalla on muitakin suomalaisia ja paasin myos tapaamaan heita. Itse asiassa mun syy tavata Virva ekaa kertaa, oli maksaa deposit itsenaisyyspaivan dinnerille ja valita, mita aioin syoda. Enrique tykkaa kertoa, kuinka ujona ja hiljaisena ma saavuin paikalle ja kuinka lopulta muutaman siiderin jalkeen sita juttua alkoi tulla - ja se hopotys ei ole tainnut vielakaan loppua.... Itsenaisyyspaivan taisin jalleen viettaa omissa oloissani lapparin ja herkkujen kanssa, mutta paasin juhlimaan Suomen itsenaisyytta muiden ulkosuomalaisten kanssa illalliselle ja siita tama kaikki vahan niinkuin lahti. Aivan kasittamatonta, etta tuosta kaikesta on kaksi vuotta! Mun on todella hankala kuvitella, missa olisin tai mita tekisin ilman naita ihmisia, joita olen tavannut. Eika siihen edes kuulu pelkastaan ulkosuomalaiset, olen tavannut niin paljon paikallisia naiden suomalaisten ystavieni kautta, etta tunnen kuuluvani tanne paljon enemman kuin koskaan tunsin kun hengasin vain muiden opiskelijoiden kanssa. 2011 loppuvuodesta mun blogini aikalailla hiljeni, koska mulla ilmeisesti oli muuta tekemista, joten sielta ei loydy mitaan lisavalaistusta tuon ajan tapahtumiin.






2012.
Kolmas vuosi. Olin viettanyt oikeastaan koko aiemman viikonkin taalla Conroyilla Ellia vahtimassa ja itsenaisyyspaivana pyysin kylaan Essin, Annin, Tomin ja Adamin juhlistamaan itsenaisyyspaivaa. Meilla oli tosi kivaa, mutta mun pieni (lue melko suuri) obsessioni noihin linnanjuhliin johti siihen, etta totesin tuon jalkeen viettavani itsenaisyyspaivan omassa rauhassani, koska muuten mun huomioni siirtyy pois siita tarkeimmasta eli niista puvuista! Enka siis todellakaan syyta ketaan muuta vaan ihan sita, etta mulla on ehka hieman epaterve suhtautuminen noihin juhlallisuuksiin - pakko nahda jokainen puku. Itsenaisyyspaivan dinner kuului tietenkin jalleen kuvioon, tosin tuolloin jo marraskuun viimeisena paivana jolloin poseerasimme tyttojen kanssa Movemberin kunniaksi viiksilla varustautuneina. Blogi oli jalleen herannyt eloon viime vuonna ja nakojaan aika oli kullannut muistot, ja olin unohtanut taysin tuon minun ja Virvan gini-illan 5.12.: Tuksua, Matti Nykasta ja kaikkea muuta... Voi meita hopsoja.



2013.
Tana vuonna kiirehdin kotiin yliopistolta, jotta paasin katsomaan linnajuhlta alusta alkain. Ensimmainen reilu tunti istukeltiin Ellin kanssa mussuttaen juustonaksuja ja naureskellen puvuille. Virva liittyi seuraamme toista paastyaan ja vietettiin oikeasti todella mukava ja rauhallinen ilta ensin "linnan"juhlien kanssa ja sitten Tuntemattoman sotilaan, joka kivasti nakyi jopa ulkomaille Iltasanomien nettipalvelusta! Huomenna on taas vuorossa itsenaisyyspaivan dinner, enka voi millaan uskoa, etta olen tuntenut nama ihanat ulkosuomalaiset jo reilut kaksi vuotta ja asunut taalla lahes 3,5 vuotta! Apua, ma oon vanha! ;)

Tampereen mellakointia ja mielenosoituksia taalla on ihmetelty puolin ja toisin. Ei kuulosta lainkaan Suomelta. Koittakaas nyt tulla toimeen siella tallaisena paivana. Tulkaa vaikka tanne katsomaan luokkajakoa, jos oikeasti uskotte sellaisen loytyvan Suomesta...

Mun karkkikeppi meni rikki :(

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti