Last days of term

Tällä viikolla jäi blogin kirjoittaminen todella vähälle, johtuen ihan siitä, ettei ollut aikaa. Viikko kun meni kouluhommien, jouluostosten ja Suomeen paluuseen valmistautumisen merkeissä. Esitelmää tuli väännettyä useampanakin päivänä ja lopulta esitettyä jotenkuten perjantaina. Kai siitä läpi päästiin. Suoraan sanottuna silloin perjantaina olin vain onnellinen, että se oli ohi ja pääsin joululomalle.

Joulukuusi Guildhallilla

Teki mieli ostaa tää äitille joululahjaks. (Jos ette oo nähneet mun äitiä, niin kerrotkaan, että se on varmaan alle puolet mun painostani...)

Torstaina tapasin Annia ja Adamia viimeistä kertaa ennen tammikuuta. Käytiin syömässä Spoonsissa, mun ekan vuoden vakkaripaikassa. En kyllä käynyt siellä ihan yhtä usein kuin nykyisessa vakipaikassani Portersissa. Eipä mulla ja Annilla tässä kuitenkaan suurempaa hätää varmaankaan tule, eiköhän viestit lentele facebookissa edelleen päivittäin ja skypellekin varmasti tulee jossain vaiheessa käyttöä. :) 

Jouluostoksia

Perjantaina esitelmän jälkeen kiiruhdin kotiin syömään ja siitä Virvaa, Ekiä ja Elliä moikkaamaan Portersiin. Portersia varmaan tuleekin ikävä tässä viikkojen aikana, koska Suomen juottolat ei oikein korvaa tuota kakkoskotiani Englannissa. Eiköhän mut löydä sieltä heti 9.1. 

Pakkauskaaos

Lauantaiaamuna meidän juna tosiaan lähti jo 6.20 ja itse heräsin jo 4.40, että ehdin syödäkin vähän jotain ennen lähtöä. Olin viimeiset pari päivää sanonut kaikille, että mulla on tosi huono fiilis, että jokin menee pieleen tossa reissussa. Ja olen nyt jälkeenpäin todennut, että taidan olla jonkinlainen selvänäkijä! Oltiin Essin kanssa sovittu, että Essi soittaa meille taksin ennen kello kuutta, jotta ollaan ajoissa asemalla ja ehditään lunastaa liput. Joskus 15 tai 10 minuuttia vaille kuusi aloin sitten laittaa Essille viestiä ja soitellakin useampaan otteeseen. Kun totesin, ettei mitään vastausta kuulu, päätin sitten vain soittaa itselleni taksin ja mennä asemalle, kun en tarkalleen muistanut Essin osoitetta, että olisin voinut mennä herättämään sen. Essi lopulta heräsi, kun itse olin jo päässyt asemalle 6.05 ja jollakin ihmeen kaupalla onnistui pääsemään ylös ja soittamaan taksin ja ehti kuin ehtikin junaan aivan viime sekunnilla! 

Lentokentällä oli kamala ryysis, mutta selvisimme sieltäkin melko hyvin. Jollei lasketa sitä, että Essi oli kaiketi koittanut salakuljettaa pommia käsirasvassaan, jonka oli unohtanut käsimatkaravaroihinsa! Ei mikään loistavin päivä tyttöparalla.

Ilmassa

Lennolla mulla ei kerrankin ollut tylsää, koska siellä oli wi-fi! Ihana Norwegian. Toi tosin tietenkin tarkoitti sitä, että mun suunnitellemani päättötyön kirjoittaminen jäi olemattomaksi lennolla. 

Ajattelin tehdä myöhemmin ihan erillisen postauksen siitä, mitä täällä Suomen päässä on tapahtunut.