Fresher's Flu

Huaah, se on iskenyt. Hemmetin kurkkukipu. Todella kauniin kuulosta kun köhin koko ajan. Itseasiassa toi kurkku ei olle enää niin kamalan kipee, mutta tää köhiminen alkaa ottaa päähän (etenkin luennoilla ja seminaareissa...) Mut onneks kaikilla muilla tuntuu olevan sama. Kävin muuten alkuviikosta rekisteröitymässä yliopiston "terveysasemalle" sellainen se kai on... Huvittavaa, kun seinässä lukee "University Surgery" Mä todella toivon, et siellä ei harjoiteta jotain kirurgeiksi opiskelevia XD Mutta siis nyt niillä on mun tiedot siellä, niin voin sit koska vaan mennä sinne. Ihan hyvä juttu.

Nyt on tältä viikolta enää yksi luento jäljellä, sekin huomenna vasta viiden aikaan iltapäivällä. Eilispäivä oli ihan selvästi pahin. Neljä tuntia :D Se kuulostaa naurettavan vähäiseltä, mutta kun joutuu neljä tuntia keskittyyn tosi tarkkaan kaikkeen ja joka paikassa luetellaan 50 kirjaa, jotka pitää lukea niin ei enää kauheesti naurata.

Eilen illalla käytiin Student's Unionissa muutamalla. Ja siis ihan oikeesti muutamalla. Otin kotoisasti yhen Kopparbergin (<3) päärynäsiiderin ja sit semmosen juoman nimeltään snake bite. Snake Bitessa on sekaisin jotain mehuu (sellasta punasen ja liilan välistä... ), olutta ja siideriä. Se on oikeesti paremman makuista, kuin miltä se kuulostaa :D Tultiin takaisin kämpille jo 11 maissa ja sitten mulle iski joku kumma ahkeruus (äiti tietää, mun taipumuksen yösiivoukseen...No tää oli vähän sama) ja aloin opiskeleen. Tai no siis kirjoitin kaikkien mun eri kurssien aikataulut papereille ja merkkasin esseiden yms palautuspäiviä kalenteriin ja kiinnitin kaikki tohon mun ilmoitustaululle. o.O

Ja sit juur kun aloin nukkuun, niin joku koputtelee ovia ja komentaa juhliin. En kyl reagoinu mitenkään, olis perhana tulla 10 minuuttia aiemmin. =D

Vaatteet alkaa pikkuhiljaa olla loppu, et täytyis varmaan ostaa pyykinpesuainetta ja etsii se pyykkitupa. Mutta aika kallista, kun kuulemma yks pesukerta maksaa noin 3 puntaa... Et ei kyl ihan koko ajan kannata olla pesemäs pyykkiä.

Craig sano, et se oli eilen ollut kurssilla ja tavannut oikean suomalaisen! Ja se oli käskenyt sen jopa kirjoittaa kännykkäänsä suomeks, et voi todistaa mulle et oikeesti tapas suomalaisen, joka puhuu suomee :D Se tyyppi pitää mua varmaan ihan sekona. Mut hei, en mä uskonu heti Michaeliakaan, et Vesa puhuu suomee ja olin oikeessa, koska ei se mitenkään tosi hyvin puhunu... :D Mut siis jos Craig nyt puhuu totta, niin se tarkoittas, että täällä on fresherinä joku toinenkin suomalainen. Jännittävää. :)

Hui perjantaina alkaa jo lokakuu, ja Heidi tulee! Ihanaa.

Byäääh, täytyis kai jossain vaiheessa jaksaa raahautuu johonkin apteekkiin ostaan strepsilsii tai jotain...

2 Copies Equals 6(!) Copies?!?!?!!

No niin. Mulla on nyt tässä luentojen välissä jokunen tunti, niin ajattelin tänne vähän taas päivittää. Vaikka totuudessa pitäis kyllä opiskella noita paria esseetä noitavainoista.... Mutkun ne on niin vaikeeta tekstii, vaikeita rakenteita ja pahintahan on, et ne on joidenkin oppilaiden kirjoittamia esseitä, joita meidän pitäis sitten vertailla keskenään. Enkä ees ymmärrä kaikkee... Hyvä mää.

Beer-pong, josta taisin aiemmin jotain mainitakin... Taitaa vaan useammin olla kyseessä vodka-pong kuin beer-pong....

Tässä vaiheessa ei paljon lohduta se, et kaikki sanoo et puhun parhaiten englantia ulkomaalaisista, jotka ne on tavannu. Ai niin ja sanottiinhan mulle, et mun aksentti kuulostaa ruotsalaiselta tai norjalaiselta... Otin sen pienenä loukkauksena, vaikka se tyttö kuulemma tarkoitti vain sitä, et yleensä kuulemma ruotsalaisilla ja norjalaisilla on pienempi aksentti kuin suomalaisilla... Mut silti!

Hassua muuten sekin, et Suomessa olisin ihan, että "Hyi ruotsalaisia!" Ja täällä kun tapasin yhden ruotsalaisen tytön niin olin ihan innoissani. "Jee naapuri!"

Mun perjantain koti-illan tunnelmaa :D

Lauantaina oltiin taas baarissa ja oli kyllä tosi kivaa. Muutama kolmannen vuoden opiskelijakin tuli meidän kanssa ja oli ihan kiva kuulla niiltäkin vähän kokemuksia. Kuulemma eka vuosi on paha sen takia, kun joutuu opettelemaan opiskelutekniikkaa yms sitten toinen vuosi on pahin sen takia, et silloin työmäärä kasvaa ihan kauheasti. Mutta sitten kuulemma kolmantena vuonna on tosi vähän luentoja tai mitään, koska tärkeintä silloin on sen lopputyön teko.

Mentiin taksilla toiselle puolelle kylää Highlightiin ja biletettiin siellä sit kahteen saakka. Jolloin se meni kiinni ja järjestyksenvalvojat melkein heitti meidät ulos, kun ei meinattu muuten lähtee......... Ja vastapäisen kämpän Nathania löi joku tyttö silmäkulmaan. Kamalan näköinen vekki nyt siinä :(

Porukka jotenkin jakaantui silloin yöllä ja lopulta mä, Nathan, Toni ja Craig käveltiin nelistään takas ja odoteltiin täällä muita, jotka onneks kans löysi tiensä takas. Eikä toi väli tossa ole sitä vaarallisinta aluetta, joten ei siinä mitään hätääkään ollut. Frattoniin (jossa varmaan asun ensi vuonna, koska siellä asuu kaikki opiskelijat, koska se on halpaa seutua..) päin mennessä onkin sit ihan eri juttu. Ite en välttämättä kyllä yöllä tai ees illallakaan lähtis yksinäni sinne.

Kirjaston läheltä

Kirjastolla

Eilen päätin raahautuu etsimään kirjaston, koska mun tartti printata juurikin noi esseet, joita pitäisi nytkin lukea. Löysin kirjaston ihan hyvin, mutta tulostaminen ei kyllä onnistunut. No ajattelin sitten, että etsin tänään jonkun toisen, joka on samalla kurssilla ja mennään tekeen se yhdessä, niin kuin sitten tehtiinkin yhden tytön kanssa. Tarkoituksena oli siis ottaa kaksi kopiota noista jokaisesta sivusta. Jaettiin ne sitten ja aloin nyt kämpillä katsomaan, et mulla on kolme kappaletta jokaista sivua, niin kuin varmaan sillä tytölläkin. Voi luoja...

Eilen kirjastossa käynnin jälkeen aattelin, et kiertelen nyt oikein kunnolla ympäriinsä kun ei parempaakaan tekemistä ole. Kävelin hetken, poikkesin Spariin ja jatkoin matkaa, kunnes alkoi näyttää jotenkin tutulta. Tajusin sit, et olin jotenkin onnistunut löytämään tieni suoraan asuntolalle... No jäi sitten se käppäily aika lyhyeksi, kun tulinkin sit vaan sisälle :D

Ja tänään kun tulin kämpille ekan seminaarin jälkeen tein ruokaa! Ekaa kertaa! :D

Mmmmm

Jaahas, kohta saa taas lähteä kohti Milldamia. Ajatella, vika luento on klo 19-20 eli Suomen aikaa mun koulu loppuu tänään kymmeneltä.......

Ouch

Huhhuh, nyt alkaa kyllä juhliminen jo oikeesti tuntua... Menin aamulla kuudelta nukkuun ja menin kahekstoista  tutorialiin, mikä ei sinänsä ollu paha, koska se kesti puol tuntii ja saatiin vaan lukujärjestykset. Ihan kiva, mut siis noi välit noiden luentojen välillä... En nyt tie miten tän tähän helpoiten selittäs... Mut siis:

Maanantai: 10-11 seminaari, Early Modern Political Thought
                  15-16 luento, Historical Methods 1
                  19-20 luento, Modern European Society

Tiistai:  12-13 luento, Understandin Governance
            13-14 seminaari, Understanding Governance
            15-16 seminaari, Study Skills
             16-17 seminaari, Modern European Society

Keskiviikko: 11-12 seminaari, Historical Methods 1

Torstai: 17-18 luento, Early Modern Political Thought

Ja perjantait on nyt siis mulla näköjään ekan semesterin vapaita! Ja eka semesterihän siis kestää tonne Tammikuulle.

Toi maanantain viimeinen luento tulee kyllä oleen tuskaa. Kuka jaksaa oikeesti enää illalla mitään, jos on aamulla herännyt yheksältä  ja sit viettäny tommosii tyhmii muutaman tunnin rakoja jossain koko päivän... Ei vaan, ihan kiva kun on noita välejä, tuolta luentosaleilta kestää ehkä 10min kävellä asuntolalle, niin kyl tossa ajassa jo ehtii jopa tuleen tänne. Toi tiistain yks tunti sen sijaan on aika ikävä, tavallaan kun se on semmonen väli, missä pitäis varmaan etsii jotain syötävää, muttei kuitenkaan kyl oikein ehdi tuleen kämpille tekeen mitään.

Ja siis selvennykseksi vielä se, että no luennot on varmaan aika selviä kaikille, mutta seminaarit on sitten niitä, missä keskustellaan luennon sisällöstä ja niistä jutuista, mitä on ollut luettavana kotona.

Niin ja se Michaelin kaveri tosiaan oli suomalainen. Sanokoos se, että muutti 6 vuotiaana tänne, asuu Brightonissa, eli aika lähellä. Ja niin, sen isä on islantilainen ja äiti suomalainen. Ja kyl se suomee puhu, mut vähän hoono soomi, eikä oikein tienny kaikkii sanoja. Mutta pääsinpähän puhuun suomee. Ja Heidi varmisti, et on tulossa ens viikonloppuna, niin, et sillon saan sit taas <3 Eikä niinkään se suomi, vaan se, et pääsee Heidin kans pälättään. <3

Eilen illalla tuli ekaa kertaa kyl paha koti-ikävä. Osittain varmaan sen takii, kun näki jonkun muun suomalaisen. Mut kämppikset kyl lohdutti ja sanoivat, et niilläkin on ihan kauhee koti-ikävä ja niiden kodit on sentään vaan muutaminen tuntien ajomatkan päässä.

Tänään me aiotaan viettää koti-iltaa. On kuulemma take out Friday (noi keksii meille tänne perinteitä, joita voidaan sit toistaa koko vuosi) Meillä ei nykyään täällä meidän "penthousessa" ookkaan kahta kämppää vaan käytännössä yks, koska me pidetään melkeinpä koko ajan noita meidän kämpän ja poikien kämpän välistä ovee auki. Eilen oltiin siellä syömässä ja tänään mennään kai Nathanin huoneeseen katsomaan leffaa. Ja yks poika käy aina meidän keittiössä syömässä, kun se ei kestä niiden keittiön sotkua :D Vaikka ei meidänkään mikään siisteyden huippu oo... Varsinkaan aamusin illan jäljiltä. Sit yleensä joku siivoo sen päivällä, et taas sotketaan se illalla :D

En.Keksi.Otsikkoo

Ömmm. En nyt enää ees muista, mitä oon jo selittäny ja mitä en.. Mut siis eka luento oli siis edellispäivänä ja ymmärsin kyl kaiken, mutten oikein sit tiedä, miten mun sitä pitäs itteeni soveltaa, kun se puhu varmaan puolet siitä tunnista, kuinka A-levelit ei valmista yliopistoon ja että toisella asteella opetetaan vääriä asioita ja koko systeemi on ihan korruptoitunut, kun jokainen koulu yrittää joka vuosi parantaa tuloksiaan, koska vaan parantamalla saa parempia apurahoja valtiolta... Kyl se aika hurjalta kuulostikin, et tänä vuonna täällä on A-leveleistä melkein 30% saanu A:n arvosanaks...

Niin, mutta siis en tiedä, mitä siitä sitten ajatella, koska meillä on kuitenkin ihan eri systeemi... Et ei ehkä sillai kaikkein hyödyllisin luento, mut eipä siinä mitään. Mut ainakin tosta tuli nyt se olo, et eipä olis kauheen kiva kirjottaa A:ta A-leveleistä (tai Suomessa ällää), jos tietäs, et joka kolmas oppilaista saa saman.. Vähän uniikimpi olo, kun se meillä on vaan se 5%, tai vaikka laskis E:nki mukaan niin siltikin vaan 15%(kö)

Eilen oli vapaapäivä opiskeluista ja kävin vähän shoppailemassa ja nukuin pitkään. Tosin, kuten arvelinkin, niin meillä oli sitten eilen aamulla se paloharjoitus... Seitsemältä aamulla... Toi on oikeesti jo jotain kiduttamista tommonen. No, menin sillon ulos ja tulin sit heti takas sisään nukkuun :)

Eilen illalla juhlittiin Gracen 19-v synttäreitä. Aloiteltiin täällä meillä ja sit piti mennä toiselle puolelle kaupunkia, Gunwharf Quaysiin baariin, mut kun päästiin sinne niin osa meistä totes, ettei jakseta jonottaa tuntia sisäänpääsyä vaan siks et päästään maksaan ittemme sisään täysinäiseen baariin. Niin sitten mä, Sarah ja osa pojista tultiin monen mutkan ja ruokapaikan jälkeen asuntolalle ja jäätiin alakerran asuntoon istuskelemaan. Ja pelaan beerpongia.... Mielenkiintonen peli.

Sit tänään menin yhdekstoista tutustuun politiikkaosuuteen. Ja sit tänä iltana olis historian opiskelijoiden tapaaminen jossain, jonne en osaa, ja mun piti jopa mennä sinne, mut nyt naapurin Michael sano, et sen kaveri tulee tänään käymään täällä ja se on suomalainen!!!!

Mitäs muuta... Tuntuu, et käyn joka päivä kaupassa (niinku käynki) kun kerralla ei saa kauheesti kulkeen tavaraa ja sitä tarvii ostaa kauheesti. Ja meidän jääkaappikin on niin naurettavan pieni, ettei sinne mahdu mitään! Tänään ostin viimeinkin leipää, juustoo, salaattia, kinkkua ja voita ja oli aivan ihanaa saada leipää <3 Ja ostin kyl kurkunkin, mut sitä en enää löytäny, kun pääsin takas kämpille... ilmeisesti se karkas johonkin matkalla...Tänään tuli kirje, että vuokrasta pitää olla 4.10. maksettuna melkein tuhat euroo... Jes...

// Kävin kattoon nettipankissa vihdoinkin, et ensinnäkin paljonko mulla on rahaa ja toisekseen, paljon mulla menee rahaa kun maksan suomalaisella kortilla. Ilmeisesti siis kun kaupassa maksan aina yleensä kortilla ja varmentajaan laitan pin-koodini, niin ei tuu mtn lisäkuluja. Mutta nostin sunnuntaina 50£ automaatista, niin siihen oli tullu yli 3e lisää kuluja... Eli ilmeisesti sit nostan rahaa harvemmin ja suurina määrinä.

Paparazzi

Tässä on nyt taas vähän kuvia näiltä seuduilta. Ekat neljä on tuolta pääostoskadulta, joka on tossa ihan vieressä. Sieltä mä oon melkein kaiken ostanut, kun sieltä löytyy Tescokin, josta löytyy varmaan kaikkea mahdollista... Sinne Gunwharf Quaysiin en oo kyllä shoppailu mielessä vielä uskaltanutkaan mennä pahoittaan mieltäni niillä hinnoilla... Ja se ois muutenkin tuolla kauempana keskustasta. Mut kävin kyllä siellä kääntymässä, mutten ostoskeskuksessa...

Sitten tässä alapuolella on joku epämääräinen rakennus, joka on tässä ihan täysin asuntolan viereisen aukion vieressä, mutta mulla ei oo aavistustakaan, mikä toi on.. Jossain siinä lähistöllä on joku kyltti joka osoittaa ehkä semisti siihen suuntaan ja siinä lukee jostain teatterista jotain... Et ehkä se on teatteri...

Ja sitten tässä on sillä samaisella aukiolla oleva patsas kuningatar Victoriasta:

Ja sitten tässä näkyy asuntola (tai kakskin tossa oikealla on James Watson Hall ja vasemmalla Bateson, eli se missä mä asun. En kyl tiedä, asuuko tossa korkeessa osuudessa ketään.. Me ainakin asutaan tossa kauempana, jossa on siis enää neljä kerrosta. Ja James Watson Hallin tyypit on rikkaita paskiasia... Ne maksaa viikossa toista sataa vuokraa (vrt. mun 74£) Eilen alakerran pippaloissa oli muutama poika James Watsonista, ja sanoivat et: "No ei me viittitä valehdellakaan, se on aika makee paikka" Joopa joo, joku sano, et meidän asuntola on entinen vankila... Se selittäs nää seinät kyllä...

Asuntola eri sivulta:

Sisäpihaa:

Ai niin ja rautatieasema, jolle mä saavuin silloin lauantaina, sekin on ihan asuntolan vieressä... Sen matkan olis jaksanu raahata jopa sitä painavaa laukkua...

Ja mun päivän ruoka, Nam nam. Osasin tilata subia englanniks!

What is wrong with me?

Tulee oikein kiltti olo, kun päättää jo toisena iltana jäädä kotiin ja opiskella kunnolla tänään saadut kirjaset. Okei, syynä toki saattaa olla sekin, että kun tänään ei ole mitään erityisempää ohjelmaa, niin yritän tällä tavoin säästää itseäni seuraaviin iltoihin.. Mutta kumminkin..

Huone ovelta

Tosin tämä illuusio kiltistä opiskelusta katkesi nyt tähän kun tulinkin kirjoittamaan tätä... Mutta ei sitä voi oikeasti putkeen kauhean kauaa ajatuksella lukea noita hienoja tavoitteita, joita noissa lapuissa asetetaan joint honoursien opiskelijoille...

Tänään kun mun henk.koht. ohjaaja selitti sitä, että meillä, jotka opiskelee kahta ainetta voi olla sellaisiakin viikkoja, et kun muilla on luettavana kirja ja palautettavana joku essee, niin meillä sit on tuplasti, kun on molemmista aiheista... Ja mun kun täytyy kyl varmaan löytää vielä joku, joka suostu vähän silmäileen ne mun esseet etukäteen, ettei ne nyt oo ihan täynnä kielioppivirheitä... Tuntuu, et sanojen kirjottamisessa ja tavaamisessa ja sillai oon parempi, kuin osa näistä paikallisista, mut sit tietty semmoset jutut kuin sanajärjestykset, prepositiot yms ja puheessa ääntäminen on vaikeempii..

Huone ikkunan luota katsottuna

Mutta se poliisi, joka esitteli meille paikkoja luuli, että mä oon hollantilainen =D Ja sit kun sanoin, et oon Suomesta, niin eka kommentti oli se, et se oli juur puhunu jollekin suomalaiselle, joka sano, et meillä on talvella -30c kylmää... Korjasin sit kyllä, et voi olla, mut harvemmin kyl ihan niin kylmää. Ja et esim tänä kesänä sit taas kyl nousi sinne +30 asteeseenkin... :D

Päivän ostokset: kengät, vyö ja laukku, ei oikein erotu, muttei ollu oikein mitään hyvää alustaa kuvaamiselle.

Au mun jalat.

Hmm, taisin tossa edellisessä jäädä siis eilisiltaan. Mentiin siis porukalla Liquid&Envy nimiseen yökerhokokonaisuuteen. Jonne sitten jäi ääni, varpaiden tunto ja kuulo. Pitäisikö alkaa huolestua, kun parissa varpaassa ei vieläkään yli 12 tunnin jälkeen ole tuntoa?

Siellä oli ihan mukavaa ja lähdettiin jo joskus ennen kahta. Sitten oleilin hetken alakerran ja vastapäätä olevien poikien ja Devinan kanssa. Ja sitten menin nukkumaan kolmen maissa.

Aamulla heräsin puoli kahdeksan aikaan järkyttävään meteliin: paloharjoitus, mutta onneksi naapuriasuntolassa. Kai meillä sitten on tänään... En kyllä kestä jos on. Jossain se oli kuulemma pidetty keskellä yötä. Hemmetin sadistit. No makoilin ja kuuntelin sitä palohälytystä (kesti muuten varmaan 15minuuttia!) kahdeksaan saakka. Sitten valmistauduin ja lähdin jo ennen puoli kymmentä kävelemään kohti Milldamia, jossa oli Historian, Historian ja Politiikan ja Historian ja Englannin oppilaille esittelytilaisuus. Ihan mukavaa porukkaa tuntui olevan.. Pieni paniikki meinasi kyllä iskeä, kun meidät laitettiin Study Groupeihin, joissa siis ollaan koko vuosi ööö, kerran viikossa meidän tutorin Rob Jamesonin kanssa. Meidän Study Groupissa on 7 poikaa ja mä. Mutta ihan hauskoilta pojilta vaikuttivat.

Huomenna olisi sitten jo ensimmäinen vähän niinkuin harjoitusluento ja kaikkea muuta pientä 9.00-14.50.

Käväisin kämpillä heittämässä paperit ja kansiot yms huoneeseen ja lähdin sitten etsimään tuota hemmetin liitintä, jonka ansiosta, saan nyt virtaa koneeseen. <3Ja ostin mä myös pienen laukun, vyön ja tasapohjaiset kengät. Halleluja! Hetkikin vielä koroilla ja näissä varpaissa ei olisi kyllä koskaan tuntoa...

Kohta yksi Sam tulee tekeen kaikille meidän asunnon tytöille ruokaa. En kyl tiedä miks, mutta en valita kun saan kunnon ruokaa!

Tää on kyllä hyvä, kun nyt kirjoitan näin pitkiä postauksia niin a) kukaan ei jaksa lukee näitä juttuja tai b) ainakaan kukaan vieras ihminen ei vaivaudu lukemaan mun sepustuksia... :D Plääh, illalla on kai taas jossain jotkut bileet. Kisakunto jo nyt kohta lopuillaan ja vasta toista päivää asuntolassa... Ei hyvä.

Laitan jotain kuvia, kun nyt ensin saan yöksi kameran laturiin, että voin ottaa niitä...

Portsmouth 19th of September 2010

Kopioin tän suoraan tähän, kun eilen ennen netin saantia, kirjotin tän wordiin:

No niin, netti ei toimi vielä, koska ei ole salasanoja ja läppärin (tai minkään muunkaan) akkuja ei saa ladattua, koska täällähän tosiaan noi pistorasiat on hieman erilaisia, kuin meillä… Nyt pitäis sitten viimeistään huomenna löytää jokin liitin, että toimisi (Tänään etsittiin Tescosta, mutta ei ollut…) Mutta kai täällä pakko niitä jossain on olla! Toivottavasti… Joten en varmaan saa tätä blogiin ennen kuin a) netti toimii ja b) läppärin akun saa ladattua.

Saavuin siis eilen Englantiin. Lento laskeutui ajallaan kentälle, mutta ikuisuuksia kestänyt matka laukkuhihnalle ja jonottelu passintarkastuksessa viivyttivät niin, että melkein sitten myöhästyin junastani. No siihen onneksi kerkesin mukavan lipunmyyjäsedän ansiosta ja matka sujui hyvin, osasin jäädä Tottenham Halessa pois. Sieltä löysin ihan suht nopeasti metron ja sillä pääsin jopa nopeammin kuin oletin London Victorialle.

Siellä matka sitten mutkistuikin. Joku oli ilmeisesti jäänyt junan alle ja lähes kaikki junat olivat myöhässä ja monia jopa peruutettiin. Elin melkein kaksi tuntia siinä pelossa, että minunkin junani peruutettaisiin täysin, mutta onneksi se kuitenkin lähti – puolitoista tuntia myöhässä.

Niinpä jouduin junasta soittamaan retkeilymajaan, että kai pääsen sisään vaikka tulenkin myöhässä, onneksi se oli ihan ok. Lopulta pääsin Portsmouthiin ja taksilla retkeilymajaan, jossa nukuin levottoman yön kuunnellen jonkun kuorsausta. Uskomattoman ärsyttävää.

Aamulla lähdin heti kahdeksan jälkeen taksilla kohti asuntolaa. Taksikuski kysyi, että miksi mä sinne haluan ja kerroin, että olen muuttamassa sinne. Sitten hän ihmetteli, miksi olin mennyt retkeilymajaan, kun kuulemma asuntolaankin pääsee vaikka yöllä… Kiva… Noo, ei siinä suurempaa virhettä käynyt ja täällä oli kai eilen ollut suuret bileet, jotka olisin sitten tullut keskeyttämään XD

Meidän kämppä on ihan mukava. Melko aneeminen ja näin, mutta ihan hyvässä kunnossa ainakin. Myös muut täällä asuvat tytöt ovat oikein mukavia. Joidenkin kanssa kiertelin jo kadulla yms. Mutten kyllä vieläkään muista kaikkien nimiä, Krishna ja Grace ainakin. Meitä on täällä yhteensä nyt kuusi henkeä ja viisi huonetta, mutta jos oikein puolella korvalla ymmärsin, niin Krishnalle yritetään etsiä kämppää, joten hän olisi vain tilapäisesti täällä. Ikävää sinänsä, koska hänen kanssaan eniten olen jutellut. Tässä kerroksessa on siis kaksi kämppää, joista toisessa asuu pelkkiä poikia. Heidät näin aamupäivällä nopeasti, mutten sen tarkemmin vielä jutellut. Meidän rapussa on yhteensä 8 tällaista ”kämppää” (en keksi nyt parempaakaan sanoa.. Asuntoa?) ja me asutaan viimeisessä (lue: ylimmässä kerroksessa, eli kolmannessa, suomalaisittain siis neljännessä. Ja ei, täällä ei todellakaan ole hissiä… XD)

Aamulla kävin Nuffield Centerissä kirjautumassa International’s Officeen ja tyttö, joka siellä avusti mua, sanoi, että täällä on pari muutakin suomalaista! Jee! Nuffield Centeristä palatessa eksyin ihan tyystin, mutta se ei haitannut, koska täällä on niin uskomattoman kaunista. Esimerkiksi Victoria Park, johon löysin tieni on aivan upea. Samoin kaikki kauppakadut yms. Rannalle en ole vielä ehtinyt, mutta kyllä sinnekin ensi viikon aikana varmasti mennään.

Illalla olisi tarkoitus mennä kai johonkin ulos. Täällä on ilmeisesti jossain jotkin tosi suuret bileet… :D Tästä tulee rankat kaksi viikkoa, siitä me ollaan samaa mieltä kaikki tytöt. Mulla otti jo toi eilinen matkailukin niin voimille, ja nyt pitäisi vielä valvoa lähestulkoon kaksi viikkoa putkeen.

Oh no. 

// edit: Wuhuu, käytiin hakeen tyttöjen  fresher's packit eli liput kaikkii bileisiin, mä en sellasta ollut hommannut, mut ehkä ihan hyväkin, niin ei sit tunne pakotetta, et on mentävä jokaikisiin kissanristiäisiin, kun on ne jo maksanut. Esim torstaina olis illalla historian opiskelijoiden illanvietto tietty päällekkäin jonkun näistä maksettavista tapahtumista kanssa (hyvä lauserakenne tossa...) Ja luulen, et ennemmin meen sinne hissanopiskelijoiden juttuun...

Niin, mut siis siinä fresher's packien haussa hienoa oli se, että todettiin ettei jakseta kävellä takas niin Devina, siis yks kämppis, soitti serkkunsa hakemaan meidät. Serkku vaan sattu oleen poliisi. Virkapuku päällä ja kaikkee ja takapenkillä hattu :D Mut valitettavasti se oli liikkeellä ihan omalla autollaa, sano kyllä, et jos olis tiennyt, että meitä on tulossa 4 kyytiin, niin olis ottanut maijan... No se sitten esitteli meille koko kaupungin autosta käsin. Näin meren! Ja kerto, että kun alkaa näyttää tältä, niin kääntykää takas (maisemissa oli köyhien aka huumehörhöjen kämppiä, vankila, jossa on paljon seksuaalirikollisia ja hautausmaa... Joo, ehken mee sinne. Ja näyttihän se myös Charles Dickensin syntymäkodin. :D Plus kerto, missä saa parhaat heroiinikaupat tehtyä. (Mummu, ei en ole menossa heti ostamaan heroiinia sieltä.) Kohta Liquid&Envyyn Moving in Mash-Upiin.

Paniikkipostaus

Äwääwäwäwäwäwäwä! Taitaakin hyperventilointi alkaa jo täällä Suomessa. =D Uskomaton paniikki kaikesta.

En pysty millään ymmärtämään, että huomenna tähän aikaan (toivottavasti!) alan olla tosi lähellä junaan pääsyä London Victorialla. Ja pari tuntia lisää, niin pitäisi olla siellä retkeilymajassa (huoh). Harmittaa, ettei suoraan pääse sinne asuntolaan, koska nyt on vielä se sunnuntaiaamukin stressattavana, täytyy hankkia taksi, jolla pääsen sinne asuntolaan. Varmasti en ala kävellä nilkkureissani 30kg matkatavaroiden kanssa kolmen kilometrin matkaa vieraassa kaupungissa No'ou.

Kumpa nyt vain pysyisi pää kylmänä seuraavat päivät.

Tomorrow

Iiik. Paniikki alkaa vallata meikäläisen. Junavuorot pelottaa vieläkin... Ja se, ettei se retkeilymaja nyt ihan ollutkaan niin lähellä rautatieasemaa, kuin luulin, eli pitää vielä taksienkin kanssa sohlata. Oh noe. Tuntuu, että olisi kamalasti kaikkea tehtävää, mutten yhtään muista mitä! Luultavasti hyperventiloin huomenna sieltä Stanstedista aina sunnuntaihin siihen saakka, kun pääsen omaan asuntolahuoneeseeni...

Taitaapa olla tänä iltana tarvetta valkkarilasilliselle (tai parille), että saan edes silmällisen nukuttua.

In Between the Banana Boxes

Täytynee tehdä tästä blogista siedettävän näköinen, kun ihmiset alkavat jo kysellä, aionko jotain tällaista pitää... Eihän tällaisesta kehtaa kertoa kenellekään, jos tää on aivan kamala...

Tänään on banaanilaatikkojen täyttämisen sijaan kiinnostanut huomattavasti enemmän jäätelön syönti, True Bloodin kolmannen kauden päätösjakson katsominen ja naapurissa kyläily. Hyvä minä. No onneksi pakkailu alkaakin olla jo loppusuoralla - tosin niin alkaa olla myös Suomessa oleilu! 4 yötä! Käsittämätöntä.

Älkää vain kysykö, miksi mulla on kananmunalaatikoita....

Kielsin eilen itseltäni muiden Englannissa opiskelevien suomalaisten blogien lukemisen. Alkoi ahdistaa liikaa, kun tuntui, että niistä jokainen oli niin perillä kaikesta. Ja minä en. Olen kaikessa aivan kujalla. Toivottavasti tilanne korjaantuisi viimeistään ensi viikon aikana... :D

Here We Go Again

Kirjoittelin tänne muutaman tekstin englanniksi, mutta päätin sitten kuitenkin, että ehkä on mukavampi kirjoittaa suomeksi ja mukavampi vaikka linkittää tätä suomalaisille ystävillekin näin.

Olen nyt vajaan viikon päästä lähdössä kohti Englantia. Edessä on toivottavasti upea kokemus, josta jää käteen enemmänkin kuin vain kandin (tai jopa toivottavasti lopulta maisterin) paperit. Uusia ystäviä, mahtavia kokemuksia, kasvua ihmisenä, kielitaitoa, valmiuksia työelämään ja elämään muutenkin.

Päätös Englantiin lähdöstä syntyi vuosi sitten kesällä, jolloin tapasin tyypin, joka on lähtöisin samasta kunnasta ja samasta lukiosta kuin minä, ja joka oli jo siinä vaiheessa kaksi vuotta opiskellut onnistuneesti Englannissa. Ilman hänen apuaan, ei tästä olisi koskaan tullut mitään. Luultavasti en olisi koskaan päässyt edes hakuvaiheeseen ilman hänen apuaan.

Tosin nyt, kun lähtö lähenee, alkaa myös epäilys nostaa päätään. Onko tämä sittenkään niin fiksua? Ajattelinko sittenkään loppuun kun päätin tästä? Pystynkö siihen? Mitä jos en selviäkään englannillani? Mitä jos en saa ystäviä? Pääsenkö edes opiskelukaupunkiini perille (junamatka, etenkin vaihdot)? Olenko varmasti ilmoittanut kaiken tarpeellisen yliopistolle? Olenko varmasti maksanut kaiken tarpeellisen? 

Elämää helpottaisi edes hieman, jos kotoa lähtiessä ei tarvitsisi pakata kuin matkalaukku täyteen. Sen lisäksi joudun kuitenkin kasaamaan koko huoneeni sisällön kymmeniin pahvilaatikoihin ja roudaamaan ne naapurihuoneeseen komeroon säilöön, sillä pikkusiskoni aikoo valloittaa huoneeni välittömästi minun häivyttyä.

Mitähän tästäkin vielä tulee? Ehkä on kuitenkin ihan hyvä purkaa tätä kaikkea johonkin, ja tämä ainakin helpottaa Suomen kavereille Englannin-elämästäni kertomista.