Good Friday

Mua häiritsee kauheesti toi englannin kielinen nimi pitkäperjantaille. Annille tästä jo avauduinkin, mutta oikeesti, mitä hyvää siinä on, että joku roikkuu jossain ristillä, pitkäperjantai ainakin käy sen mukaan järkeen, että eikös siinä mene aika monta tuntia ennen kuin ihminen kuolee ristiinnaulitsemiseen?

Aattelin nyt ton nimen mukaisesti kuitenkin kirjoitella jotain positiivista, koska viimeiset postaukset on olleet pelkkää valitusta ja surkeutta. Tilanne ei nyt sinänsä ole mihinkään muuttunut, mutta tällä hetkellä ei ainakaan oikein jaksa kiinnostaa. Uskaltauduin tänään ekaa kertaa maanantain jälkeen keittiöön!

Eilen oli melkoinen tapaamisten täyteinen päivä. Mun piti jo aamusta mennä kirjastoon kirjoittelemaan dissee, mutta olin taas onnistunut edellisen yön murehtimaan tuota tilannetta täällä talossa ja ketutkin mellastivat puutarhassa, joten nukuinkin sitten aamulla aika pitkään. Pääsin lopulta puolenpäivän maissa kirjastoon, jossa en kuitenkaan ehtinyt olla kuin reilun tunnin, sillä onnistuin sopimaan tapaamisen päättötyöni supervisorin Paulin kanssa.

Paul oli lukenut mun draftin ja mun suureksi helpotuksekseni ja yllätyksekseni se kehui, että fokus ja structure on tosi hyvät, ainoa mitä tarvis lisäillä on lähteet ja esimerkit, joita tiesinkin puuttuvan. Olin kuullut niin paljon ihmisistä, jotka joutuivat muuttamaan puolet päättötyöstään tuon draftin jälkeen kun olivat käsitelleet ihan vääriä asioita kappaleissa. Mutta mä olin jollain ihmeen kaupalla onnistunut kaiken stressaamiseni tuloksena saamaan juuri oikeat asiat esille kappaleissa ja rakenne oli ilmeisesti muutenkin oikea.

Tuollainen kolahti postiluukusta! Ja varailin sen myötä lippuja valmistujaisiin. :)

Tuosta tapaamisesta kiiruhdin tapaamaan mun personal tutoria Sueta. Mun tilanne on sinänsä outo, että yleensä kolmantena vuotena ihmisten personal tutor ja dissertation tutor on samat, mutta koska mä opiskelen historiaa ja politiikkaa ja oon valinnut "away" subjectin mun majoriks, niin mulla on kaks. Oon siis periaatteessa edelleen based historian puolella, mikä on todella tyhmää ottaen huomioon, että oon koko ajan valinnut enemmän politiikan kursseja ja nytkin tosiaan teen päättötyötäni siitä. En siis ollut tavannut tätä personal tutoriani ollenkaan aiemmin, ei ollut tullut asiaa.

Tuo tapaaminen oli täysin turha. Sue kyseli multa, miten olin päätynyt Portsmouthiin, olinko ennen opiskellut akateemisesti englanniksi, miten rahoitin opinnot, oliko mulla ongelmia esseissä, oliko mulla kavereita yms... Noi kysymykset oli tietysti tosi järkeviä - ensimmäisenä opiskeluvuotena. Jos mulla oikeasti olisi ollut ongelmia esimerkiksi englannin ymmärtämisessä tai kirjoittamisessa, niin musta vähän tuntuu, että sama päivä jolloin mulla oli viimeinen seminaari ja sain mun päättötyön vikan draftin takas, oli vähän myöhäinen ajankohta asiaan puuttumiseen. Onneksi mulla ei kuitenkaan ole ollut ongelmia.

Tädiltä tullut paketti

Noiden jälkeen mulla oli tosiaan se viimeinen seminaari. Outo fiilis.

Seminaarin jälkeen menin Gunwharfiin odottelemaan Annin saapumista. Annilla valitettavasti meni odotettua pidempään johtuen ruuhkista, joten mä eksyin kaupoille ja nyt mulla on Nextistä uudet kengät. Täysin säähän sopimattomat kengät vieläpä! Nyt vauhtia kevät ja kesä!

Ups

Annin kanssa käytiin syömässä Zizzi nimisessä italialaisessa ravintolassa, jossa mä olen itseasiassa halunnut käydä jo monta vuotta! Käytiin me myös kaakaoilla ja sitten suunnattin leffateatteriin katsomaan Oz the Great and Powerful.

Mä olen niin epäsivistynyt ihminen, että olin vasta aiemmin tässä kuussa sivistänyt itseään katsomalla sen 1939 vuoden version The Wizard of Ozista. En silloin ihan ollut valmis lisäämään kyseistä leffaa suurimpien suosikkieni joukkoon ja luulen, että syy on suurelta osin se, että katsoin sen vasta nyt enkä jo lapsena. Tämä eilen nähty elokuva, joka oli vähän niinkuin prequel tuolle alkuperäiselle filmille, oli kuitenkin kovasti mun mieleen. Mulla meni varmaan osa juontakin vähän ohi ihan vaan koska ihailin leffan visuaalista puolta niin intensiivisesti. Jos tuo ei ensi vuonna voita jotain Oscareita nimenomaan visuaalisuudesta niin jokin siellä akatemiassa on pahasti vialla!

Kotona mua odotti paketti ihanalta Viltsulta! Mulla on ihania ystäviä! Huomisaamuks onkin kaksi pakettia avattavana; mummulta ja tädin perheeltä sekä toi Viltsun paketti, jota en todellakaan osannut odottaa! Iltapäivällä sitten Portersiin syömään ja juomaan hyvässä seurassa. Yöksi aion suunnata Virvan sohvalle, koska vaikka se voi kuulostaa tyhmältä, niin en halua pilata syntymäpäivääni päättämällä sitä tänne "kotiin" palaamisella.

Ei nää kuvat voi kuvastaa tarpeeks kuinka upee se oli visuaalisesti, mutta yritetään nyt kuitenkin.