lauantai 3. marraskuuta 2012

Bonfire Night

Britit on kummallista porukkaa. Se nyt on tullut todettua jo aiemminkin, mutta yksi mitä kummallisimmista asioista täällä on Bonfire night tai Guy Fawkes night. Bonfire night on joka vuosi 5. marraskuuta ja kuten ystäväni Joe tykkää joka vuosi huomauttaa, siinä käytännössä Britit juhlivat epäonnistunutta terroristia.

1600-luvun alussa Guy Fawkes yritti räjäyttää parlamentin ja siinä samalla tietenkin kuninkaan ja kansanedustajat. Kaverin suunnitelma ei kuitenkaan mennyt ihan putkeen ja hänet löydettiin räjähteiden kanssa jo edeltävänä edeltävänä yönä, vangittiin ja kidutettiin. Joten siitä lähtien täällä on juhlittu kyseistä tapahtumaa ampumalla ilotuksia ja polttamalla Guy Fawkes nukkeja kokoissa.

Meidän Bonfire night -porukka: Anni, Tom, Joe, Essi, Tom, Kristina ja mä








Halloweenista mä en ole kirjoittanut tänne mitään, vaikka se täällä aika iso juttu onkin, sillä itse en oikein kyseisestä juhlasta välitä. Eritoten ärsyttää se, että tuota ylikaupallista amerikkalaisjuhlaa on nyt juhlittu jo toista viikkoa: ensin viime viikonloppuna briteistä ne, joilla on viikolla töitä, sitten keskiviikkona, sinä oikeana Halloweenina, sitä hehkutettiin kamalasti (itse pysyttelin sisällä turvassa myrskyltä ja kylmältä) ja nyt vieläkin saa ainakin facebookissa lukea kaikkien suomalaisten halloween juhlinnoista tältä viikonlopulta. Halloween ei taida kuitenkaan olla mitään verrattuna Bonfire nightiin. Ainakin viikon nyt on jo kuulunut pauketta ympäri kaupunkia, kun ihmiset ampuvat ilotulitteitaan ja tosiaan siihen oikeaan päivään on vieläkin pari päivää aikaa. Jos aiempien vuosien kokemukseni pitävät paikkansa, ammutaan niitä raketteja vielä vähintään viikko tuon maanantain jälkeenkin!






Koska tuo oikea päivä tosiaan on maanantai, vietettiin eilen Gunwharfissa vähän etukäteen jo Bonfire nightia. Kävin tapahtumassa viime vuonnakin ja ihastuin niin kovasti upeaan ilotulitusnäytökseen, että oli aivan pakko päästä tänäkin vuonna sinne. Sormet taitavat vieläkin olla vähän jäässä tuntikaupalla kylmässä seisomisesta, mutta oli se sen arvoista.




Royal Marines - soittokunta




Kuvista nyt vähän näkeekin kuinka täynnä väriä taivas oli ja tuota kesti siis varmaankin noin 20 minuuttia. Vaikka olin vakaasti päättänyt, että lähden heti tuon näytöksen jälkeen kotiin, onnistuivat muut houkuttelemaan mut lähtemään lämmittelemään snakebite-pintien ääreen Students' Unioniin. Kotona oltiin kuitenkin jo puoli 11 aikoihin.





Tänään sitten Porters ja Kristinan, Tomin ja Joen kanssa taitaa huomenissa olla vuorossa Quiz night Students' Unionissa. Mä oon aina halunnut mennä johonkin Pub quiziin tms. näiden täällä viettämieni parin vuoden ajan, mutta koskaan en ole oikein saanut porukkaa lähtemään. Toivottavasti tuo nyt tällä kerralla oikeasti toteutuukin!


Snakebite = siideriä, olutta ja mustaherukkamehua


Kristina ja Tom

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti