Genius Next Door

Otsikko on mun toinen tän hetken lempibiiseistäni ja yhdeltä mun lempilaulajalta Regina Spektorilta. Tuohon sen nyt kuitenkin laitoin, koska se sopi niin hyvin tämänhetkiseen tilanteeseen. Neroon, joka asuu tossa viereisessä huoneessa. Tom-paralla ei nyt mene ihan parhaiten ja lentää ylihuomenna Pohjois-Irlantiin lepyttelemään tyttöystäväänsä. Parasta on, kun se kyselee multa neuvoja. Koska siis mähän tosiaan olen ihan asiantuntija kaikissa parisuhdeasioissa. Haha! No saa nähdä miten sen käy, valkkaria täytynee hankkia sunnuntaiksi lisää, kun se palaa takaisin, oli sitten onnistunut reissu tai ei.

Huvittavinta mun mielestä on se, että tää on toisinto siitä, mitä tapahtui silloin kun asuin asuntolassa, siellä toki nää sohlailut ja tyttö- tai poikaystävä sotkut oli vielä moninkertaisina, mutta alan uskoa, että tämä kaikki kuuluu johonkin Brittien aikuistumisriittiin.

Vieläkin aina tulee sellainen olo, että tossa on koti, kun kävelee Batesonin ohi. Kuinka aika kultaakaan muistot. Ei mun ainakaan niitä palohälytyksiä ikävä ole!

Mulla sen sijaan on edelleen ihan positiiviset fiilikset. Kouluhommia voisi tietenkin tehdä hieman ahkerammin, mutta huomenna olisi tarkoitus mennä meidän viime kevään opiskeluporukalla vähän kirjastoon tekemään päättötyötä ja vähän muutakin. Should be fun.

Eilen Karoliina ja Mortimer onnistuivat houkuttelemaan mut Portersiin heidän läksäreihinsä -- no okei, eipä siihen paljon suostuttelua tarvittu. Oli loistoilta taas vaihteeksi ja näin vanhoja tuttuja, joiden näkemistä olin vähän odottanutkin.

Kävelin mun viime vuoden talon ohi. Tuli melkein ikävä tota kallista ja kylmää kämppää. 

Tänään ei sen sijaan pitäisi olla ohjelmassa mitään kummempaa, kuin Heidin kanssa skypeilyä, se tosin saattaa kestää muutaman tunnin. Ja kai sitä pitäisi lukea tai kirjoittaa tai tehdä jotain, mikä viittaisi edes vähän opiskeluun.