Kuntavaalit

Olen tässä miettinyt, että onko siinä jotain väärää/ erittäin outoa, että mä odotan kaikkia vaaleja aivan mielettömällä mielenkiinnolla ja istun vaali-illan naama kiinni läppärissä tuijottaen tuloksia. Lisäksi kämppikseni voivat varmaankin todistaa, että eilen varmaankin kuulosti myös siltä, kuin olisin katsonut jalkapallo- tai jääkiekko-ottelua. Sen verran monta "Jeee!", "Tää ei voi olla totta!" "Voi helvetin helvetti" "Äää! Mahtavaa! Ihanaa! Hyvä hyvä hyvä!" -huutoa täältä kuului. Olen nyt kuitenkin tullut siihen tulokseen, että ehkä tämä vain todistaa, että mä oikeastin opiskelen oikeaa tutkintoa.

Lontoon ostos Pull & Bearista

Kokoomuslaiselle eilisilta oli tietenkin ylipäätäänkin ihan mukava, mutta enpä mä muuta kuin suurimman puolueen paikkaa odottanutkaan ihan jo gallupienkin perusteella. Sen sijaan perussuomalaisten yllättävän alhainen menestys yllätti kyllä. Positiivinen yllätys kuitenkin.

Enemmänkin nuo mun hihkumiset liittyivätkin ihan paikallisiin tuloksiin kuin valtakunnallisiin. Nimittäin ensimmäistä kertaa historiassa kokoomus otti suurimman puolueen paikan Forssassa. Käytännössä aina tähän asti Forssaa on johtanut SDP, apunaan keskusta ja vasemmistoliitto. Kokoomus on ollut vasta neljännellä sijalla. SDP on kuitenkin puolueena käytännössä lähtöisin Forssasta, jos ajatellaan 1903 Forssan ohjelmaa. Lisäksi kaupungin Finlayson-historia on myös taannut sen, että vasemmistolla on aina ollut suuri kannatus meillä päin. Niin suuri, että ennen aivan viime vuosia en yleensä koskaan kamalasti mainostanut poliittisia kantojani julkisesti Forssassa. Kärjistetysti sanoen olisi voinut tulla puukosta, mutta totuuden mukaisemmin ehkä kuitenkin olisi vain aina joutunut puolustuskannalle, eikä sitä aina jaksa kinata politiikastakaan, vaikka aiheesta yleensä tykkäänkin.

Tuli se nimpparlahjapakettikin mummulta! 

Äänestämäni ehdokas pääsi läpi, kuten monet muutkin, joiden toivoinkin pääsevän. On ollut ihana olla viimeinkin todistamassa tätä muutosta, vaikkakin näin etäältä. Pakko myöntää, että vielä pari vuotta sitten, en uskonut kokoomuksen koskaan pärjäävän kovin kummoisesti kotikunnassani, vaikka se muualla olisikin suosittu. Onneksi kuitenkin näin!

Vaalien ohessa jaksoin jopa vähän opiskella. Tosin ei kannattaisi yrittää yhtä aikaa opiskella kaikkea: fasismia, Venäjän ihmisoikeustilannetta ja Ranskan vallankumousta. Meinasi hieman mennä asiat päässä sekaisin.

Tänään olisi taas tarkoitus suunnata Portersiin (mikä yllätys!) juhlistamaan tätä vaalivoittoa ja juttelemaan Virvan kanssa politiikasta. Virva palasi juuri eilen Suomesta, jossa osallistui ulkosuomalaisten parlamenttiin. Nyt se aikoo lobata mua lähtemään kanssaan huhtikuussa Kölniin Keski-Euroopan ulkosuomalaisten kokoukseen. Ette arvaakaan, kuinka paljon houkkuttaa lähteä, vaikka rahaa palaakin ja ajankohtakin sattuu osumaan juuri päättötyön palautuksen aikoihin. Näyttäishän se kuitenkin aika hemmetin hyvältä CV:ssa! Katsellaan nyt kuinka vakuuttavasti se Virva ajatusta mulle mainostaa tänään.


Niin ja olenhan mä huomennakin taas suuntaamassa Portersin cocktail-iltaan Essin kanssa, ja vähän luulen, että viikonloppunakin tie vie sinne, kun Brightonin rakkaat Karoliina ja Mortimer tulevat käymään! Missähän välissä mä taas opiskelen varsinkin kun torstaina on vielä ne Joen viime viikolla perutut synttäritkin. Aaargh!